Lolli dinagdee USAn Chaayinaa irratti geggeessite bu'aan isaa maal ture?

(Akkaawuntii ofiisaa Barruu Faayinaansii Oriental irraa irra deebi’amee maxxanfame, Yan Ansheng, itti aanaa dura taa’aa Waldaa Miidiyaa Joornaalii Hoong Koong.)

Bara 2025 irraa eegalee waraanni daldalaa Chaayinaa fi Ameerikaa daran kan hammaate yoo ta’u, taphi damee taarifa, teeknooloojii fi sansalata industirii irratti taasifamaa jirus adeemsa waldhabdee kallattii hedduu agarsiiseera. Gamoonni lamaan naannoowwan ijoo kanneen akka semikondaaktaroota, konkolaattota anniisaa haaraa, fi qonnaa irratti waldhabdee cimaa jalqabaniiru. Ebla 2, 2025 mootummaan Ameerikaa meeshaalee Chaayinaa gara Ameerikaatti ergaman irratti "taarifa wal-faana" akka kaa'u kan beeksise yoo ta'u, gibirri %34 akka kaffalamu beeksiseera. Bara 2018 irraa eegalee taarifa %20 waliin yoo walitti makame gibirri waliigalaa %54 gaheera. Chaayinaan baayyee hin fooyya'u. Ebla 4 Chaayinaan imaammata taarifa wal-faana "%34 hanga %34" jedhu daftee kan jalqabde yoo ta'u, meeshaalee Ameerikaa irraa galfaman hunda irratti taarifa %34 kan kaa'u yoo ta'u, kunis oomisha qonnaa, anniisaa, konkolaataa fi dameewwan biroo kan hirmaachisedha. Kanuma waliin Chaayinaan dhaabbilee Ameerikaa 16 tarree to’annoo al-ergii keessatti hammachuun meeshaalee itti fayyadama lamaa akka isaaniif erguu dhorkiteetti; akkasumas dhaabbilee 11 tarree dhaabbilee hin amanamne keessatti hammachuun Chaayinaa waliin sochii galtee fi al ergii irratti akka hin bobbaane dhorkeera. Kana malees, Chaayinaan ulaagaalee dhaabbilee Ameerikaa 6 oomisha qonnaa gara Chaayinaatti erguun, meeshaalee lafa harka qalleeyyii giddugaleessaa fi ulfaataa ta’an irrattis to’annoo al-ergii hojiirra oolchiteetti.

Waraana daldalaa Chaayinaa fi Ameerikaa marsaa isa dhumaa irraa tarkaanfiin farra Chaayinaan fudhattu cimaa fi cimaa dhufuu isaa hubachuu dandeenya. Kanaafuu, dhumarratti waraana dinagdee Chaayinaa fi Ameerikaa eenyutu injifata? Dorgommii dinagdee Chaayinaa fi Ameerikaa bara 2018 irraa eegalee gamaaggamuun xumura irra ga’uun rakkisaa miti.

Waraanni daldalaa kun Ameerikaa irratti dhiibbaa hangamii qaba?

Bara 2018 bulchiinsi Tiraamp, yeroo sana pirezidaantii Ameerikaa ture, Chaayinaa irratti waraana daldalaa kan banan yoo ta’u, bara bulchiinsa Baayiden kana daran cimaa ta’eera. Haa ta’u malee, waggaa torba booda Ameerikaan kaayyoo ishee eeggamte galmaan gahuu dadhabuu qofa osoo hin taane, kasaaraa guddaa, rakkina, fi buttota qullaa ishee saaxilteetti. Waraanni daldalaa Ameerikaa Chaayinaa irratti miidhaa daangeffame qaba, garuu miidhaa Ameerikaan mataa ishee irra gahe kan Ameerikaanota irraa eegamu baay’ee caaleera, kunis addatti gama armaan gadiitiin mul’ata.

Tokkoffaa, namoonni siyaasaa Ameerikaa rukuttaa xiinsammuu kanaan dura hin argamne isaan mudateera. Waraana daldalaa kana hunda keessatti daldalli Chaayinaa akka waliigalaatti fooyya’aa dhufeera, waraanni hamma baay’atutti cimaa ta’a jechuun ni danda’ama. Dhiibbaa jalqabaa waraanni daldalaa al-ergii irratti qabu irraa kan hafe imaammanni daldala alaa Chaayinaa tasgabbeessuu yeroo baayyee gabaabaa keessatti gahee taphateera. Waltajjiiwwanii fi malawwan akka RCEP, Belt and Road Initiative, fi biyyoota BRICS waliin tumsaa fi waljijjiirraa cimsuun Chaayinaan qaawwa daldala Ameerikaa waliin xiqqaachaa jiru daftee bakka buusuun, karaa hunda tarkaanfachaa kan turte yoo ta’u, daldalli alaa waggaa waggaadhaan guddachuu itti fufeera. Ragaan ofiisaa akka agarsiisutti bara 2024tti al-ergiin Chaayinaa Yuuwaan tiriliyoona 25 kan gahu yoo ta’u, faayidaan daldalaa ishee doolaara Ameerikaa tiriliyoona 1 kan caalu yoo ta’u, kunis al-ergii Chaayinaan isa guddaa qofa osoo hin taane, daldala addunyaa irrattis isa guddaadha. Waraana daldalaa kana keessatti gama tokkoon Ameerikaanoonni qooda daldala alaa Chaayinaa keessatti ejjennoo isaanii saffisaan gadi bu’aa dhufuu argatu. Gama biraatiin daldalli alaa Chaayinaa guddachaa akka jiru arguun namoonni siyaasaa Ameerikaa ni burjaaja’u, yaaddoon xiinsammuu fi rukuttaa isaan irra ga’es kan kanaan dura hin argamnedha.

Lammaffaa, qaala’iinsi jireenyaa Ameerikaa keessatti ol harkifamee gadi buusuun rakkisaa waan ta’eef ummata Ameerikaa irratti miidhaa guddaa geessiseera. Lolli daldalaa Tiraamp fi kan isaan bakka bu’an Baayiden Chaayinaa irratti jalqaban haala bakka bu’iinsa industirii Ameerikaa keessatti hin argamne keessatti kan jalqabame ture. Ameerikaan oomisha Chaayinaa bakka buusuuf jecha oomishaa fi omisha Meksikoo, Hindii, Veetnaam fi biyyoota biroo cimsitee kan deeggartu ta’us, qaamoleen ijoo indaastirii omishaa biyyoota kanneenii dhiyeessii sansalata industirii Chaayinaa irratti hirkataa guddaa qabu. Dhugaa dubbachuuf, abdiin Ameerikaan Hindii, Veetnaam fi Meksikoo keessatti bakka bu’iinsa galtee galchuuf qabdu akka malee dogoggoraan shallagameera. Sansalatni industirii Chaayinaa waraana daldalaa Ameerikaan banteen dhiibbaa guddaa hin geessisne. Faallaa kanaatiin taarifa Ameerikaan kallattiinis ta’e al-kallattiin meeshaalee Chaayinaa irraa galchitu bu’uuraan fayyadamtoota Ameerikaatti kan darbu yoo ta’u, qaala’iinsa jireenyaa Ameerikaa keessatti ol’aanaa ta’eef sababa ijoo keessaa tokko ta’eera. Bulchiinsi Traamp Chaayinaa irratti waraana daldalaa erga jalqabee, keessumattuu erga weerarri COVID-19 mudatee as qaala'iinsi jireenyaa Ameerikaa wal irraa hin cinne dabalaa waan dhufeef, wanti hundi qaala'aa dhufeera. Mootummaan Ameerikaa tarkaanfiiwwan ofirraa ittisuu garmalee kan akka dhala guddaa fudhachuus, qaala'iinsi jireenyaa galma to'annoo irra ga'ee hin beeku. Ummanni Ameerikaa hadhaa'aa komachaa jira, himannaa fi miidhaa adda addaa mootummaa Ameerikaa irratti dhiyaatu dhuma hin qabu. Bu'aan kun mootummaan Ameerikaa hin eegamne.

Sadaffaa, dadhabbiin sansalata industirii Ameerikaa saaxilamee, hanqinni indaastirii oomishaa daran laafaa dhufeera. Kaayyoon mootummaan Ameerikaa waraana daldalaa banuuf qabu keessaa tokko maanufaakchariingii gara Ameerikaatti deebisuu fi indaastirii oomishaa Ameerikaa deebi’ee akka cimu gochuu ture. Haa taʼu malee, wanti faallaa kanaa taʼe. Bu’aa waggoota torba erga Ameerikaan waraana daldalaa eegaltee gara torbaatti yoo ilaalle, indaastiriin omishaa gara Ameerikaatti deebi’uu dhabuu qofa osoo hin taane, sansalatni industirii jalqabaa Ameerikaas jeeqameera. Sirni qoqqoodinsa sansalata industirii addunyaa gahumsa qabu jalqaba dhaabbilee Ameerikaatiin ijaarame addaan citeera. Dhiyeessitoota filannoo argachuun yeroo kan fudhatu yoo ta’u, qulqullinaa fi baasii bu’a qabeessummaa dhiyeessii jalqabaa galmaan gahuu hin danda’u. Kana malees, mirkanaa’uu dhabuun waraanni daldalaa fide dhaabbileen Ameerikaa hedduun murtoo akka invastimantii fi babal’ina kennuu irraa duubatti akka deebi’anis taasiseera, kunis guddina yeroo dheeraa tasgabbaa’aa sansalata industirii irratti dhiibbaa uumeera. Fakkeenyaaf, dhaabbileen Ameerikaa hedduun meeshaalee jallisii, kutaalee fi kkf Chaayinaa irraa galfamu irratti baay’ee hirkatu.Industirii elektirooniksii akka fakkeenyaatti fudhadhaa. Chaayinaan oomishaalee elektirooniksii hedduu keessaa isheen ijoodha. Waraanni daldalaa kun dhaabbileen Ameerikaa walqabatan dhiyeessii tasgabbaa’aa akka hin arganne taasisa, baasii dabaluu fi adeemsa oomishaa jeeqa. Fakkeenyaaf, Apple hanqina dhiyeessii kompaawundii mudachaa jira. Waraanni daldalaa kun dhaabbileen omishaa biyya keessaa Ameerikaatti akka hin galchine kan gufachiise yoo ta’u, kunis haala waraana daldalaa keessatti indaastiriin omishaa Ameerikaa qola ta’uu isaa daran kan mul’isedha.

Afraffaan, Ameerikaan marii Chaayinaa waliin taasifteen meeshaalee daldalaa ishee hunda waan dhabdeef, dadhabbii ta’uun ishee dabalaa dhufeera. Erga Chaayinaan bara 2001 WTOtti makamtee as Ameerikaan yeroo baayyee daldala Chaayinaa fi Ameerikaa keessatti madaallii dhabuu jedhame fayyadamuun qoqqobbii Chaayinaa irratti kaa’uudhaan Chaayinaan gama hedduu irratti araarama fi dhiifama akka gootu dirqisiiste, kanneen akka dinqisiifannaa RMB gaafachuu fi illee Chaayinaan Ameerikaan rakkoo maallaqaa jalaa akka baattu akka gargaartu gaafachuu. Haa ta’u malee, yeroo darbe qoqqobbii Ameerikaa sagalee guddaa kan qabu ta’us bu’aa kan hin qabne yoo ta’u, qoqqobbii qabatamaan daangeffamee kan ture yoo ta’u, faayidaan Ameerikaan Chaayinaa irraa argatte guddaa ture. Haa ta’u malee, bara 2018 bulchiinsi Traamp baala harbuu mootummaa Ameerikaa guutummaatti cicciree, tarkaanfiiwwan dhiibbaa daldalaa garmalee kanaan dura hin argamne Chaayinaa irratti fudhachuun, guddina indaastirii Chaayinaa karaa daldalaa to’achuuf yaalii godhe. Waraana daldalaa booda bulchiinsi Traamp fi kan isa bakka bu’e bulchiinsi Baayiden Chaayinaa irrattis waraana teeknooloojii fi waraana maallaqaa kan jalqaban yoo ta’u, dhaabbilee teeknooloojii Chaayinaa addunyaa guutuutti hordofanii fi addaan kutan. Hanga ammaatti tooftaa ofirraa ittisuu Ameerikaan Chaayinaa irratti fudhatte naamusa hin qabne jechuun ni danda’ama, kaardii tiraampiin taphatameera. Bargaining chip hin hafne. Dhumarratti tarkaanfiiwwan haleellaa fi miidhaa Ameerikaan Chaayinaa irratti fudhachuu dandeessu yaada ummataa balleessuu fi jinniiwwanii qofa yoo ta’u, imaammata Chaayinaan viizaa irraa bilisa ta’een tokko tokkoon furmaata argatu. Amma ammoo waggoota torbaa oliif waraana daldalaa, waraana teeknooloojii, waraana maallaqaa fi waraana yaada ummataa booda, mootummaan Ameerikaa yeroo Chaayinaa waliin wal qunnamu of eeggannoo gochuu irraa gara hojii hin hojjennetti akka ce’e tasa hubateera.

Waraanni teeknooloojii Ameerikaa irratti dhiibbaa hangamii qaba?

Bara 2018 mootummaan Ameerikaa Chaayinaa irratti waraana daldalaa erga banee booda battalumatti waraana teeknooloojii banuun michoota ishee waliin ta’uun dhaabbilee teeknooloojii Chaayinaa addunyaa guutuutti uggure. Waraanni teeknooloojii Ameerikaan Chaayinaa irratti bante waggoota jahaa oliif kan ture yoo ta’u, yeroo hunda dabalaa kan dhufe yoo ta’u, saffisni guddina teeknooloojii Chaayinaa garuu hin dhaabbanne, garuu saffisaa fi saffisaa dhufeera. Faallaa kanaatiin guddinni teeknooloojii Ameerikaa mataa ishee irratti dhiibbaa guddaa geessiseera.

Tokkoffaa, faayidaan teeknooloojii Ameerikaa laafaa dhufeera. Tarkaanfiiwwan uggura Ameerikaan Chaayinaa irratti fudhatte irraa kan ka’e biyyoonni lamaan saayinsii fi teeknooloojiin walqunnamsiisuu hin danda’an. Gama tokkoon dandeettii kalaqaa fi abbootii qabeenyaa mootummaa fi dhaabbilee Chaayinaa kakaasuun, kalaqa teeknooloojii Chaayinaa gama hundaan bu’aa guddaa galmeessee jira. Gama biraatiin Ameerikaan guddina teeknooloojii saffisaa Chaayinaan argachaa jirtuun kasaaraa keessa jirti. Waggaa 20 dura Ameerikaan Chaayinaa caalaa faayidaa teeknooloojii hunda jechuun ni danda’ama, har’a garuu Chaayinaan damee kalaqa teeknooloojii irra caalaan Ameerikaa saffisaan qabachuu fi illee caalu galmeessiteetti. Har’a dirreewwan sadarkaa olaanaa qaban muraasa kanneen addatti ta’an irraa kan hafe, Ameerikaan ammallee faayidaa ishee eegdee jirti, gama biroo hunda jechuun ni danda’ama teeknooloojii Chaayinaatiin hidhamee jira. Ameerikaan gama akka baabura saffisa guddaa qabu, ijaarsa doonii, ibsaa, fi konkolaattota anniisaa haaraatiin Chaayinaa waliin wal bira qabamuu dadhabuu qofa osoo hin taane, dirree aerospace addunyaa irratti Ameerikaan baay’ee boontu illee Chaayinaan caaltee jirti. Dirree chippii Ameerikaan yeroo hunda dursaa turte keessatti, chippii sadarkaa olaanaa muraasa ammallee faayidaa qaban irraa kan hafe, indaastiriiwwan fi gabaan chiipsii sadarkaa giddu galeessaa fi gadi aanaa biroo Chaayinaan to’atama jechuun ni danda’ama. Waggoota kurnaniif saawwan roobootii hojjechaa kan ture Boston Dynamics illee battalumatti Teeknooloojii Yushu Chaayinaatiin caaleera. Chaayinaa fi Ameerikaan damee sammuu namtolchee irratti waraana harkisaa irratti bobba’aniiru, garuu DeepSeek uumamuu isaatiin haalli kun kallattii Chaayinaaf mijataa ta’een guddachaa jira.

Lammaffaa, Ameerikaatti dandeettii saayinsii fi teeknooloojii dhabuun mul’achaa dhufeera. Akkuma hundi keenya beeknu badhaadhinni Ameerikaa waggoota 100 darban keessatti Ameerikaan bakka dandeettii itti baqfamu addunyaa ta’uu isheeti. Dandeettiin addunyaa mara irraa gara Ameerikaatti godaanuun guddina saayinsii fi teeknooloojii Ameerikaa keessatti gumaacha guddaa godhaniiru. Isaan keessaa barattoonni Chaayinaa, saayintistoonni Chaayinaa-Ameerikaa fi qorattoonni teeknikaa Chaayinaa-Ameerikaa ga’umsa gaarii kan agarsiisan yoo ta’u, waraana saayinsii fi teeknooloojii Ameerikaa keessatti adda dureedha. Haa ta’u malee waggoota dhiyoo asitti waldhabdeen siyaasaa Ameerikaa keessatti hammaate, hawaasni akka malee gargar ba’ee, waldhabdeen sanyii cimaa dhufe. Keessattuu, barattoota Chaayinaa, qorattoota Chaayinaa fi Chaayinaa-Ameerikaa dabalatee namoonni duubbee Chaayinaa qaban Ameerikaatti loogiin irra ga’aa dhufeera. Kan biraa maaltu jira, karaa waljijjiirraa saayinsii fi teeknooloojii Chaayinaa fi Ameerikaa gidduutti taasifamu kutuuf jecha, namoonni siyaasaa Ameerikaa teeknooloojii Ameerikaa gara Chaayinaatti erguu qofa osoo hin taane, jijjiirraa dandeettii Chaayinaa fi Ameerikaa gidduu jiru daangesaniiru. Mootummaan Ameerikaa barattoota Chaayinaa, saayintistoota Chaayinaa fi Chaayinaa-Ameerikaa fi injinaroota duubbee Chaayinaa qabanis addatti ukkaamsee ari’achaa kan ture yoo ta’u, karaa guddina sadarkaa isaanii cufuu fi mootummaa fi dhaabbilee Ameerikaa keessatti iddoowwan barbaachisoo akka hin qabaanne dhorkuu qofa osoo hin taane, daangaa qo’annoo fi hojii isaanii Ameerikaa keessatti daangeessee jira. Muummeewwan saayinsii fi injinariingii tokko tokko barattoonni seenaa Chaayinaa qaban akka hin baranne ifatti kan dhorkan yoo ta’u, qorannoo saayinsii fi gitoota hojii teeknikaa fi dhaabbileen barbaachisoo ta’an hedduun barattoota Chaayinaa fi Chaayinaa fi Chaayinaa-Ameerikaadhaaf banaa miti. Barattoonni Chaayinaa fi lammiileen Chaayinaa fi Chaayinaa-Ameerikaa barnoota, hojii fi jireenya isaanii Ameerikaa keessatti rakkoon isaanii dabalaa dhufeera. Waggoota dhiyoo asitti barattoonni Chaayinaa fi saayintistoonni Chaayinaa fi Chaayinaa-Ameerikaa fi hojjettoonni teeknikaa Ameerikaa gadhiisanii gara kutaalee addunyaa hunda deemuu filataniiru. Isaan keessaa saayintistoonni tokko tokko biyya haadha isaanii tajaajiluuf gara Chaayinaatti deebi'uu filataniiru. Fakkeenyaaf, dura taa’aa fi pirezidaantii dhaabbata Shanghai Advanced Micro-Semiconductor Equipment Co., Ltd., kan bara 2004 gara Chaayinaatti deebi’ee daldala jalqabuuf, yeroo tokko akka jedhanitti, waggoota 40 darban keessatti, Ameerikaan meeshaalee semiikondaaktarii sadarkaa idil-addunyaatti sadarkaa olaanaa qaban yoo xiqqaate gosa 10 hojjettee jirti, isaan keessaa %70 hanga %80 barattoota Chaayinaatiin kan hojjetaman yoo ta’u, %80 ammoo gara Dandeettiiwwan kunneen %90 gara Chaayinaatti deebi'anii damee adda addaa irratti gahee olaanaa taphataniiru. Guutummaa risaa kanaa ilaaluun, fakkeenyi Dura taa'aa Yin Zhiyao caqase haala dandeettii dhabuu Ameerikaa qofa calaqqisiisa. Akka ragaan Yunivarsiitii Istaanfoord Ameerikaa irraa argame agarsiisutti bara 2010 hanga 2021 gidduutti lakkoofsi saayintistoota Chaayinaa Ameerikaa gadhiisanii deeman 900 irraa gara 2,621tti wal irraa hin cinne dabaleera.Qorannoo miidiyaaleen Ameerikaa gaggeesse akka agarsiisutti saayintistoota Chaayinaa 1,300 ol ta’an keessaa %61 ammallee Ameerikaa gadhiisuu barbaadu. Ragaan akka agarsiisutti ammallee Ameerikaan saayintistoota olaanoo addunyaa irratti baay’inaan qabaattus lakkoofsi ishee hammaataa fi hammaataa kan dhufe yoo ta’u, lakkoofsi saayintistoota olaanoo addunyaa kan Chaayinaan qabdu Ameerikaa waliin wal qabachaa jira.

Sadaffaa, indaastiriin teeknooloojii Ameerikaa mootummaa Ameerikaatiin haalaan danqameera. US waraana teeknooloojii Chaayinaa irratti banuun dura, qoodinsi hojii Chaayinaa fi US gidduutti damee chippii irratti baay’ee ifa ture, jechuunis US itti gaafatamummaa dizaayinii fi oomisha chippii kan qabdu yoo ta’u, Chaayinaan gabaa fayyadamaa guddaa addunyaa irratti industirii chiipsii Ameerikaa dhiheessiteetti. Haa ta’u malee, waraanni teeknooloojii Ameerikaan Chaayinaa irratti bante haala kana cabseera. Guddina indaastirii chiipsii Chaayinaa to'achuuf Ameerikaan tarkaanfiiwwan akka mooraa xiqqaa dallaa olka'aa qabu ijaaruu fi chiipsii sadarkaa olaanaa gara Chaayinaatti erguu dhorkuu fudhatteetti. Tarkaanfiin kun Chaayinaan damee chippii irratti cimtee akka hojjettu, of danda’uu fi of danda’uu akka qabdu dirqisiisuu qofa osoo hin taane, gabaa fayyadamtootaa guddaa Chaayinaa industirii chiipsii Ameerikaa irraa guutummaatti adda baasuun, dhaabbileen chippii Ameerikaa gabaa fayyadamtootaa Chaayinaa irratti hafuura baafachuu malee homaa akka hin qabne taasiseera. Dhaabbileen chippii Ameerikaa chiipsii sadarkaa olaanaa teeknooloojii Chaayinaa dursu yoo qabaatanillee, sababa hanqina maamiltoonni gahaan gabaa Chaayinaa keessatti argaman irraa kan ka’e, chiipsii Ameerikaa sadarkaa olaanaa jedhaman bu’aa isaanii waan dhabaniif faaya qofa ta’uu danda’u. Erga Ameerikaan Chaayinaa irratti waraana teeknooloojii bantee as indaastiriin teeknooloojii Chaayinaa industirii chippiitiin bakka bu’u rukuttaa cimaa irra ga’uu dhiisuu qofa osoo hin taane, cimaa fi cimaa ta’aa dhufeera. Chiipsii Chaayinaan sadarkaa hundatti ofumaan oomishtu, giddu galeessaa, olaanaa fi gadi aanaa dabalatee, fedhii gabaa biyya keessaa haalaan guutuu qofa osoo hin taane, al-ergii waggaa irrattis daballii guddaa agarsiiseera. Bara 2024tti Chaayinaan chiipsii Yuuwaan tiriliyoona tokko caaluun addunyaa ajaa'ibsiiseera. Faallaa kanaatiin bu’aan indaastirii chiipsii fi oomishtoonni chiipsii Ameerikaa hedduun baay’ee gadi bu’aniiru, kasaaraa guddaa mudateera, akkasumas guddina misoomaa hin arganne. Ragaan akka agarsiisutti dhaabbati chippii beekamaan Intel bara 2023tti galiin waggaa Doolaara Ameerikaa biiliyoona 54.228, waggaa waggaadhaan %14.00 hir’isuu, bu’aan qulqulluu doolaara Ameerikaa biiliyoona 1.689, waggaa waggaadhaan %78.92 hir’achuu isaa agarsiisa. Kurmaana lammaffaa bara 2024tti galiin Intel Doolaara Ameerikaa biiliyoona 12.833 yoo ta’u, waggaa waggaadhaan %0.90 hir’ateera; kasaarri qulqulluun isaa Doolaara Ameerikaa biiliyoona 1.610 yoo ta’u, bu’aa bara walfakkaatu bara 2023tti doolaara Ameerikaa biiliyoona 1.5 argate irraa haalaan faallaadha.Kurmaana sadaffaa bara 2024tti galiin Intel Doolaara Ameerikaa biiliyoona 13.284 yoo ta’u, kunis waggaa waggaadhaan %6.17 hir’ateera; kasaarri qulqulluun isaas Doolaara Ameerikaa biiliyoona 16.639 yoo ta’u, waggaa waggaadhaan %5702.36 hir’ateera. Fakkeenya biraaf, Kuwaalkoom, oomisha chippii kan biraa Ameerikaa keessatti, bu’uuraan jalqaba bara 2023tti gabaa Chaayinaa kan dhabe sababa Ameerikaan daangaa al-ergii chiipsii babal’isuu isheetiin, Chaayinaan madda galii isaa %60 ol ta’a. Bu’aan qulqulluun Kuwaalkoom kurmaana lammaffaa bara 2023 keessa waggaa waggaadhaan %52 gadi bu’uun waggoota dhiyoo asitti sadarkaa gadi aanaa seenaa keessatti galmeesse. Intel fi Qualcomm akkana, Nvidia fi AMDs kanarraa adda miti. Isaan yeroo ammaa kana indaastirii chiipsii Ameerikaa guutuu maaykirookoosmii dha. Waraanni teeknooloojii mootummaan Ameerikaa bane gabaa Chaayinaa akka dhaban taasiseera, kanaanis madda bu’aa isaanii fi kaka’umsa guddina dabalataa akka dhaban taasiseera. Waraanni teeknooloojii Ameerikaan Chaayinaa irratti bante miidhaan Chaayinaa irra gahe daangeffamus, miidhaan dhaabbilee teeknooloojii Ameerikaa irra gahe garuu ijaan mul'ata.

Waraanni maallaqaa kun Ameerikaa irratti dhiibbaa hangamii qaba?

Tarsiimoo Ameerikaan Chaayinaa irratti qabdu keessatti waraana maallaqaa banuun meeshaa haleellaa baayyee hamaa dha. Ameerikaan Chaayinaa irratti waraana maallaqaa banuun, qabeenya Chaayinaa dhoosuu, RMB gabaabsuu fi gabaa aksiyoonaa Chaayinaa ukkaamsuuf yaaddee jirti, kunis galma guddina dinagdee Chaayinaa to’achuu qabeenya Chaayinaa osoo sassaabuu galmaan ga’uuf.

Adeemsi baniinsa herrega kaappitaalaa RMB adeemsa suuta suutaan mootummaa Chaayinaatiin to’atame keessa waan tureef, mootummaan Chaayinaa dallaa faayinaansii cimaa waan ijaareef gabaan faayinaansii Chaayinaa kan hin mo’amnedha jechuun ni danda’ama. Duubbee kanaan bu’a qabeessummaan haleellaa maallaqaa Ameerikaan Chaayinaa irratti raawwatte baay’ee daangeffamaadha, karaa hedduudhaan illee waan Ameerikaan eegde waliin guutummaatti faallaadha. Ameerikaan miila ofitti dhukaafte jechuun ni danda'ama.

Yeroo gabaan qabeenyaa Chaayinaa keessatti guddachaa turetti, Ameerikaan dhaabbilee faayinaansii idil-addunyaa jedhaman kan isheen to’atteen boondii dhaabbilee qabeenyaa Chaayinaa biyya alaa qaban dabaluu itti fuftee, dhaabbilee qabeenyaa Chaayinaatif boolla qotuuf kiyyoo liqaa uumuuf yaaluun ishee namoonni argan. Haa ta’u malee, mootummaan Chaayinaa gabaa qabeenyaa biyya keessaa dursee tilmaamuun, yeroo guddinni gabaa qabeenyaa lafaa olka’aa tureetti tarkaanfiiwwan danbiiwwan marsaa faallaa walduraa duubaan fudhateera. Isaan keessaa dhaabbileen gurguddoon biyya keessaa tokko tokko liqaa fi mala birootiin ija jaamsanii biyya alaa akka hin babal’anne kan daangeffaman yoo ta’u, kanaanis sababa kiyyoo liqaa biyya alaatiin gabaan qabeenyaa Chaayinaa kufaatii malu hambiseera. Fakkeenyaaf, gabaa aksiyoonaa Chaayinaa gabaabsuuf gama tokkoon Ameerikaan qorannoo hin malle aksiyoona yaad-rimee Chaayinaa irratti fayyadamtee gabaasa mijataa hin taane baasuun dhaabbilee Chaayinaa Ameerikaa keessatti tarreeffaman ukkaamsuun gabaa aksiyoonaa A gadi harkifte. Gama biraatiin Ameerikaan karaa dhaabbilee sadarkaa idil-addunyaa Ameerikaan to’attu tokko tokkootiin gabaasa sobaa negaatiivii walitti fufaa kan dinagdee Chaayinaa, dhaabbilee Chaayinaa fi gabaa aksiyoonaa irratti gadi bu’aa ta’e baaftee, invastaroota idil-addunyaa gabaa aksiyoonaa Chaayinaa akka gadhiisan dogoggorsuuf yaalteetti. Haa ta’u malee, raawwiin dinagdee Chaayinaa addunyaa irratti tokkicha ta’e olaanaa ta’uun ishee shira Ameerikaan gabaa A-share gabaabsuuf qabdu caccabseera. Kanuma waliin gabaan A-share guddaa fi invastaroota hedduu qaba. Kana malees, akeekni lammii US Sima Zhao nama hunda biratti beekamaadha. Kanaaf, yaaliin Ameerikaan gabaa A-share gabaabsuuf goote hin milkoofne. Gabaa A-share Chaayinaa ammallee akkaataa sirbaafi tarkaanfii mataa isaatiin haala sirnaawaa fi of danda’een socho’a.

Hawwii guddaan Ameerikaan waraana faayinaansii Chaayinaa irratti banuuf qabdu, maallaqa Chaayinaa xuuxuu fi qabeenya Chaayinaa haammachuuf, sharafa alaa RMB karaa doolaara cimaa ukkaamsuudha. Ameerikaan hanga dhala ol kaastee doolaaraa uumtutti Chaayinaa dabalatee kaappitaalli addunyaa mara irraa gara Ameerikaatti akka yaa’u gochuu ni dandeessi jettee amanta. Kanaaf, Amajjii 2022 irraa eegalee Ameerikaan daballii dhala marsaa haaraa eegaltee jirti. Dabalaan dhala muraasni jalqabaa gatii RMB akka hir’atu kan taasise ta’us, dhangala’aa kaappitaala Chaayinaa irratti dhiibbaa tokkollee hin qabu jechuun ni danda’ama. Sababa kanaan, Federaal Reserve daballii dhala jeequmsaa fudhate, Ameerikaan waggaa lamaaf dhala gara %6 akka eegdu taasise, seenaa daballii dhala Federaalaa keessatti sadarkaa olaanaa haaraa uume. Hir’inni gatii sharafa alaa RMB yeroo tokko dhiibbaa daballii dhala jeequmsaa Federaalaa Riizarvii fi doolaara cimaa ta’een %17 ol ta’us, wanti Ameerikaan hin eegne, wal bira qabamee yoo ilaalamu, maallaqa idil-addunyaa biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu, safartuun jijjiirraa RMB ammallee adda duree tasgabbaa’aa ta’uu isaati. Keessattuu Ameerikaa kan mufachiisu kaappitaalli Chaayinaa gara Ameerikaatti yaa’uu dhabuu qofa osoo hin taane, maallaqa addunyaa hawwattee akka seenu taasiseera.Waggoota dhiyoo asitti Chaayinaan biyyoota invastimantii kaappitaala alaa baay’ee hawwatan keessaa tokko taateetti. Gabaa guddaan Chaayinaa, haalli siyaasaa tasgabbaa’aa, guddinni ariifataa, dandeettii guddaa, fi haalli daldalaa fooyya’aa fi fooyya’aa dhufe Chaayinaan kaappitaala idil-addunyaa hawwataa akka taatu taasiseera. Duubbee kanaan Chaayinaan dhala dabaluu irratti Ameerikaa hordofuu dhabuu qofa osoo hin taane, inumaayyuu kallattii faallaa Ameerikaatiin dhala hir’isuu fudhatte. Marsaan dinagdee Chaayinaa, imaammanni maallaqaa Chaayinaa fi dhangala’aan kaappitaalaa Chaayinaa irratti dhiibbaa dhala guddaa Ameerikaa fi imaammata doolaara cimaa taasifteen hin tuqamne.

Har’a doolaarri cimaan kana booda itti fufiinsa hin qabu. Bara 2024 Ameerikaan fedhii malee tarkaanfii dhala hir’isuu fudhattee jirti, kunis Ameerikaa rakkoo keessa galcha. Ameerikaan dhala hir’isuu dhiiftee dhala ol’aanaa qabachuu yoo itti fufte, ba’aan dhala ulfaataa dhaabbileen Ameerikaa fi mootummaan Ameerikaa baachuudhaaf rakkisaa ta’a. Mootummaa Ameerikaa akka fakkeenyaatti fudhadhaa. Liqiin mootummaa Ameerikaa amma qabdu hanga doolaara Ameerikaa tiriliyoona 35 ol ta’a. Sadarkaa dhala amma jiruun mootummaan Ameerikaa waggaatti dhala liqaa hanga doolaara Ameerikaa tiriliyoona 2 baasuu qaba, garuu galiin faayinaansii mootummaan Ameerikaa waggaatti doolaara Ameerikaa tiriliyoona 4 qofa. Baasii dhala guddaan kun duraanuu mootummaa Ameerikaa fi dhaabbilee Ameerikaatif ba’aa hin danda’amne waan ta’eef, dhala hir’isuun tarkaanfii gargaarsa hin qabne Federaal Riizarviin ta’a. Haa ta’u malee, Fed dhala hir’isuu yoo itti fufe, doolaarri cimaan ejjennoo isaa dhaba, kaappitaalli idil-addunyaa baay’inaan Ameerikaa keessaa yaa’uun dinagdeen Ameerikaa akka dhiigu taasisa. Bubbee doolaaraa erga dhoohee booda ol’aantummaa doolaaraa gonkumaa dandamachuu mala, Ameerikaan doolaara uumuun addunyaa haammachuuf yaaliin gootu raawwachuun rakkisaa ta’a.

Waraanni faayinaansii Ameerikaan Chaayinaa irratti bante Ameerikaa irratti dhiibbaa hamaa guddaa fi fagoo ta’e kan qabu yoo ta’u, dinagdeen Ameerikaa gadi bu’aa deemuun dhiibbaa hamaan Ameerikaa irratti geessisu daran mul’ata jechuun ni danda’ama.